MAAKUNTA STANDAARIT

maakunta standaarit

Maakunta standaarit

Materiaalit:

Maakunta standaarit valmistetaan korkealaatuiselle satiinikankaalle, ylänyöri on silkkipunosta ja tupsut/ hapsut
on valmistettu helmilangasta.

Pystytanko ja poikkitanko sekä jalustan kiinnitykseen tarvittava aluslevy ovat niklattua messinkiä.
Jalusta on valmistettu marmorista. Maakuntastandaarit toimitetaan yksittäispakattuna erillisissä säilytysrasioissa.

Valmistamamme maakuntastandaarit ovat suomalaista laatutyötä.

Toimitukseen kuuluu:

Maakunta standaarit, pystytangot, poikkitangot, marmorikivet ja säilytysrasiat,
sekä työkalun valmistuskustannukset.

Toimitusaika: tilauksesta normaalisti 1-viikko, kiireellisenä 2 – 3 päivää.

Tilaukset vapaamuotoisesti sähköpostilla osoitteeseen:
[email protected] tai puhelimitse 02-2351 111

Maakunta tunnukset

Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat (joillain maakunnilla on myös maakuntalippuja) ja maakuntalaulut.
Monilla maakunnilla on myös omalla vaakunalla varustettu maakunta standaari. Maakunta standaarin avulla voi osoittaa yhteenkuuluvuutta lähipiiriin ja kiintymystä kotiseutuun. Maakunta standaariila voidaan myös palkita tai huomioida ansioituneita henkilöitä. Maakunta standaari on oiva lahja joka voidaan myös päivätä ja nimikoida.

Maakuntavaakunat syntyivät alun alkaen 1500-luvulla.
Maakuntien vaakunat otettiin maakunnan liittojen käyttöön syksyllä 1997. Osa yhdeksästätoista vaakunasta on vanhoja historiallisia vaakunoita ja osa historiallisten aiheiden perusteella piirrettyjä uusia vaakunoita.

Historialliset maakunnat

Suomen yhdeksän historiallista maakuntaa olivat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Keskiajalla syntynyt hallinnollinen jako linnalääneihin vastasi melko pitkälle maakuntien rajoja. Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa. Tämän jälkeen historiallisilla maakunnilla ei enää ole ollut hallinnollista merkitystä, mutta niiden perinteet ovat säilyneet monin tavoin.

Nykymaakuntien muodostuminen

Etenkin taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla muotoutui Suomeen 1900-luvulla uusi maakuntajako, niin sanotut uudet maakunnat tai nykymaakunnat. Maakuntien syntyyn vaikuttivat myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Nykymaakunnat ovat yleensä historiallisten maakuntien pienempiä osia kuten Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, tai ne ovat syntyneet kahden tai useamman historiallisen maakunnan raja-alueista kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa tai yhdistämällä, kuten Lappi (Lappi ja Peräpohjola, osa Pohjanmaata). Ennen vuotta 1994 niillä ei ollut selvää hallinnollista merkitystä eivätkä niiden rajat olleet kaikilta osin täsmällisiä. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa maakuntaliittoja, ensin Varsinais-Suomessa vuonna 1927 ja viimeisimpänä Päijät-Hämeessä vuonna 1967. 1960-luvulta alkaen maakuntiin muodostettiin alueellista suunnittelua varten erikseen myös seutukaavaliittoja.

Ennen vuotta 1994 nykymaakunnat Suomessa olivat epävirallisia ja niiden rajat poikkesivat vuonna 1994 virallistetusta maakuntajaosta. Muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta erosi tuolloin Pohjanmaan maakunta, suuri osa sitä ennen Keski-Pohjanmaan maakunnaksi mielletystä alueesta liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Uudenmaan maakunnasta jäi omaksi maakunnakseen Itä-Uudenmaan maakunta, joka sittemmin vuoden 2011 alusta liittyi jälleen Uuteenmaahan. Samoin maakuntaliittojen toimialueet ennen vuotta 1994 limittyivät myös päällekkäin ja niiden alueet saattoivat poiketa myös seutukaavaliittojen aluejaoista.

Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat (joillain maakunnilla on myös maakuntalippuja) ja maakuntalaulut.

Tilaukset vapaamuotoisesti sähköpostilla osoitteeseen:
[email protected] tai puhelimitse 02-2351 111

ota yhteyttä