ANSIOMERKIT

ANSIOMERKIT JA KUNNIAMERKIT

Organisaation omat kunnia- ja ansiomerkit sekä palvelusvuosien tai saavutusten mukaan luokitellut kunniamerkkisarjat ovat erinomainen tapa korostaa avainhenkilöiden arvostusta ja nostaa yrityksen ilmettä ja arvostusta.

Valmistamme tilauksesta yrityksille ja organisaatioille räätälöityjä ansio- ja kunniaamerkkejä.
Tuotteiden valmistus- ja pinnoitustapoja on monia. Lähetä vapaamuotoinen suunnitelma merkistä ja me toteutamme ammattitaidolla ideasi.

Kunnia- ja ansiomerkkien käyttö

Itsenäisyyspäivä, isänmaalliset juhlat, työnantajan järjestämät pirskeet sekä suku- ja perhekokoontumiset ovat kaikki tilaisuuksia, joissa ansiomerkin voi kiinnittää rintaan. Tilaisuuden järjestäjä määrää pukukoodin ja sen, käytetäänkö juhlassa kunniamerkkejä.

Ansiomerkkiä voi käyttää juhlapuvun, tumman puvun ja kansallispuvun kanssa. Ainoa poikkeus on smokki, jonka kanssa sopivat vain pienoiskunniamerkit. Kuitenkaan esimerkiksi työnantajan järjestämissä ansiomerkin luovutusjuhlissa pukeutuminen ei ole niin säädeltyä. Jos tilaisuus ei ole juhlava, mutta ansiomerkin käyttämistä toivotaan, voi sen kiinnittää vaikkapa neuleen rinnukseen.

Ansiomerkkiä ei käytetä siksi, että sillä ilmaistaisiin omaa ansioituneisuutta. Ansiomerkki ilmentää kunnioitusta tilaisuutta, tilaisuuden järjestäjää tai esimerkiksi itsenäisyyspäivän yhteydessä isänmaata kohtaan. Merkki on viesti muille kanssajuhlijoille tilaisuuden arvostamisesta.

Silloin kun kunniamerkkejä ei käytetä, voidaan kunniamerkin tunnuksena puvun vasempaan takinkäänteeseen kiinnittää kunniamerkkitunnus eli arkirintamerkki, jota voi käyttää osoituksena saamastaan ansiorististä tai kunniamerkistä.

Kunnia- ja ansiomerkkien myöntäminen

Kunnia- ja ansiomerkkejä myöntää usea taho, ja niitä voidaan luokitella usealla tavalla. Virallisiksi kunniamerkeiksi on yleensä katsottu valtiovallan myöntämät kunniamerkit.

Suomessa virallisia ovat ritarikuntien, tasavallan presidentin, valtioneuvoston jäsenten ja Puolustusvoimain komentajan myöntämät ansiomerkit. Suomen tasavallan kunniamerkkeihin liittyviä ritarikuntia ovat Suomen valkoisen ruusun, Suomen leijonan ja Vapaudenristin ritarikunnat.

Muiden kuin valtiovallan myöntämiä (valtakunnallisen luonteen omaavien yhteisöjen kunnia- ja ansiomerkkejä) kunnia- merkkejä ovat muun muassa kirkolliset ritarikunnat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, Suomen ortodoksisen kirkon, Suomen Kuntaliiton, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Suomen Talousseuran myöntämät kunnia- ja ansiomerkit.
Myös Helsinki-mitali kuuluu tähän ryhmään.

Hengenpelastusmitalin myöntää tasavallan presidentti, toisaalta on olemassa myös Suomen uimaopetus- ja hengen- pelastusliiton hengenpelastusmerkki, jonka myöntää SUH:n hallitus.

Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla, ylioppilaskunnilla ja opiskelijakunnilla.

Siviilien juhlapuvussa voi oman harkintansa mukaan kantaa myös muita saamiaan muun isänmaallisen toiminnan ansioristejä ja mitaleja sekä muiden tahojen myöntämiä ansiomerkkejä.

Kunniamerkin ”virallisuus” on vaikeasti määriteltävä käsite. Rajanvetoa tehdään etenkin vapaaehtoisen maanpuolustustyön piirissä sillä perusteella, onko kyseinen kunniamerkki hyväksytty kannettavaksi sotilaspuvussa.
Määritelmissä on joskus vahvojakin ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi Suomen ritarikuntien verkkosivuilla todetaan ”vapaussodan, talvisodan ja jatkosodan muistoristit ja -mitalit, sekä muun isänmaallisen toiminnan ansioristit ja -mitalit kuuluvat virallisiin kunniamerkkeihin”. Käsitettä ”muun isänmaallisen toiminnan ansioristit” ei ole kuitenkaan missään määritelty. Ainoastaan eräs käytös- ja tapakulttuuriin liittyvä kunniamerkkiteos on aikoinaan listannut muutamia kyseiseen luokkaan kuuluvia merkkejä. Samasta teoksesta peräisin oleva termi ”puolivirallinen” on kyseenalainen: ”puolivirallisuuden” sisältöä ei myöskään ole missään mainittu. Kyseinen termi on korvattavissa muilla ilmaisuilla.

Ota reohkeasti yhteyttä ja pyydä tarjous:  seri@serisipila.fi   tai   puhelimitse 02-2351 111

Ansiomerkit